Tarua & Totta

TARUA JA TOTTA VILLÄHTEEN KYLÄSTÄ

Villähteellä on ollut isoja lähteitä ja on vieläkin, tarun mukaan kylän nimikin johtuu niistä. Ei savua ilman tulta ja ei kylää ilman ihmisiä ja ihmiset nimiä antavat.
Vaikka välillämme on Turpeenkorkea, rajamäki, niin lähin naapuri ollaan joskus oltu Erstaan eli Kukkasjoen myllyn kanssa. Tämä on totta ja veneellä on päästy myllyyn niin kuin Kumiankin myllyyn. ” Taavilan Juonaskii käy kevätkelil sielt Ison-Kukkasen takaa tääl Kukasjoen myllys vaikka Kumian mylly ol lähempän”. Myllyn maine oli muuten hyvä mutta myllytiellä syksypimeällä kummitteli. ”Bolssin Kallu ol tullu myllyst nii tien vieres män ku rattaan pyörä ympär nii pentelien taval. Ku Kallult kysyttii että mikähää se ol, Kallusano:- Tottahaa se kumma ol!”. Muhkea ilmestys oli myllyn viimeinen mylläri, kuin kalevalan Väinämöinen, partaa oli, ”myllyn Riuhka”, Rikhard Lindqvist. Kävi joskus meillä rantapolkua kävellen, hän vanha mies jo, itse polven korkuinen.
Muinoin myös Notkonmäessä kummitteli:” Niemen Jussi tul Lahlest hevosinie ku sen etie ol ilmestynny naisen hahmo, oulon köykäsie se tul tietä pitkin hevosen elel ja män sitte tien vieree männyn tahe ja katto siet Jussia. Mut Jussi kovas ittesä ja sano:”- Totta katton kuka olet”, mut ku Jussi pääs lähemmäs nii se ol jo toisen männyn takan, Jussi tul hevosesa tykö ja sano:- Mitäs mie sin paskan peräs kulen”. Ittesä järveen tappanut Koiskalan piika oli haudattu Notkon mäkeen kun oli lasta saamas. Kummiteli kun ei siunattuun maahan ollut päässyt.
Tämä on enemmän totta kuin tarua:” Tamma-Liisal ol jalkaterät vähä oulon näköset, kampurat, kupparil.  Kylhää se tielettii ettei sille juoksus kukaa pärjää, se mennä hatkutti että kapse vaa käv. Liisa ol kerran Kausalan markkinoil, jalan menny, mut ku hevosmiehiä ol lählös tännepäin ni pyrki yhlen kärryille. Mies ei ottannu Liisaa ja tarkotti että joulat sie kävelläkkii. Liisa suuttu kauheasti jakiros. Mies roimas hevostaa juoksuu, meinas että silhää siit pääsee, mut ku mies katto vähän matkan päästä tahasa nii Liisa ol peräs. Vaikka mies ajo kuinka nii Liisa tul peräs että kapse vaa käv ja ku hevoi alko väsyä nii tul hevosen rinnalle ja alko potkia hevoist ja iuku potkastessa. Tältaval matkaa tekvät ja hevoi rupesja potkasee ja iukumaa Liisalle joka vasta Villähteen Kankaal jätti markkinamiehen rauhaan, mies mietti:-” Olkohaa se ihmii ollenkaan”.

Ennenvanhaan Villähteellä asui Bolssi tahi Bolsoi-niminen mies joka aina sai mettästä otuksia. Josku joku toinen oli samalla kertaamettällä niin ei saannut, mutta Bolssosel oli taas kantamus lintuja. Toiset tulivat kateelliseksi ja kun tiedettiin että joku konstisillä on alettiin miettiä mitenkä  sen sais tietää mikä se on. Kun kysyttiin sitä monessakin paikassa ja tilanteessa niin Bolsoi vastaili vaan ettei mitään ole konstia eikä taikaa.
Sitten eräs miehistä osti kannun oikein rännin-viinaa ja lähtiBolsille iltakylään, ilta kului mukavasti myöhään tarinoidessa ja vähän naukkaillessa. Mies arveli hetken tulleen ja sanoi:” Sanos sie ny mikäs se konsti on millä sie saat niit otuksia nii hyvin”.
Bolssi meni hyvin vakavaksi, mutta sanoi sitten:” No jos mie sen ny sulle sanon, ota korttel koiran kuumaa kusta ja juo se nii saat mettäst mitä vaa”.
Levoniemessä oli ennen nuorien piirileikkipaikka, sellaisena alkuunsa pienenä ollut nuorien kohtaamispaikka  ja huvi säilyi.yli vapaus-sodankin. Sitten paikka alkoi vetää nuorta kansaa vaikka kuinka kaukaa, Lahdesta, Orimattilan puolelta, jyske ja riemukuului kilometrien päähän. Kieltolaki oli ei saanut viinaa, pirtua sai, Väinö löi patikalla, Kalervo puukolla, leikit loppui. Kirkonkylästä lähti nimismies kyläpoliisit mukanaan, ei ollut Piispala, paremminkin Soini vaiko Laurila, mutta käynnin jälkeen kesäillan aurinko on katsellut ihmisistä melo tyhjiä nurmikoita, lepikoita, pajukoita.
Jäi sentään Eetu Koiviston kertomus: ” Koiskalan likkoja kun lähti saatolla ei siin sitten paljon aikaa jäänyt, likat läks puoö viidelt jo lypsylle pyhäaamunakin ja kun ajel tänna Vehkosillalle pyöräl nii aamuaurinko paisto suoraa silmii”.
Villähde on hyvin tapahtumarikasta seutua, mutta ei tahan juttuerään sovi kuin näitä vanhempia tarinoita ja sota-sanaa koetanvälttää, vaikka aiheita sanan käyttöönkin olisi.
Villin Levoniemen ja kurinalaisen Villähteen nuorisoseurantalon ero oli järjestysmiehet. Ei sitä Pyrylä-sanaa annan niin paljon käytetty vaikka ei se tuntematon ollut, olihan siinä se Pyryn-portti niinkuin kirkolla oli Papin-portti, Kumialla Porttivikin-portti.
Kai ne hevosmiehet sen sarvipään nimen muistivat portteja avatessa. ”Puukkoja ja puntareita ynnä muita virvokkeita”, mutta synkeä oli kuulemma se hetki kun mies makasi lattialla ammuttuna. Sitä pahoteltiin kovasti ja sanottiin ettei sitä olisi tarvinnut ampua, isänikin muisteli sitä.

Siivo Malinen oli ollut aikansa vahvimpia miehiä, hänestä on tarinoita: Kerran Lahdessa kuorma-auton lsvslts. Perästä, putosi kadulle180 kilon sementtitynnyri, miehet olivat lähdössä hakemaan lankkuja vierittääkseen tynnyrin takaisin lavalle. Malinen tuli miehiä vastaan ja kun kuuli asian sanoi, ei tarvi lankkuja hakea. Käveli sitten auton luo ja otti tynnyriä uurteista kiinni ja nosti sen lavalle. Teko oli aivan uskomaton suoritus ja tosi. Monet olisivat halunneet nähdä miehen näitä urotekoja tekemässä, mutta en penko asiaa enempienkä kerro anpujaakaan.
Sensijaan kerron kuinka Erstaan ja Orrilan herrat tavatessaan keskustelivat:”- Pruukaako teidän iehet istua kun ovat töissä”.
Vastaus oli myönteinen:” Kyllä, kyllä ne istuvat, mutta sitten kun heidän tulee kylmä, kyllä he sitten taas tekevät työtä”.

Tapio Rantala


>> Penttilän ullakolta: Antton Konttilan kyläkauppa 1930-l (jpg)

>> Penttilän ullakolta: Historiaa työkirjana vuodelta 1940 (esimerkkisivu jpg)

>> Penttilän ullakolta: Maanviljelys-oppi vuodelta 1905 (aurasta jpg)

>> Penttilän ullakolta: Maanviljelys-oppi vuodelta 1905 (äkeistä jpg)

>> Penttilän ullakolta: Maanviljelys-oppi vuodelta 1905 (perunan-nostaja jpg)

Olisiko teillä hyllyssä tai ullakolla, hyvässä tallessa tai hukassa, jotain wanhaa tarinaa tahi kuvaa, jonka haluaisitte esille tällä sivulla tai jota etsintäkuuluttaisitte? Laitattehan sähköpostia sivujen ylläpidolle: info@wanhawillahti.fi

Share Button